3 T. Cliff, State Capitalism in Russia (London 1974) sivut 283-5.
4 K. Marx, Capital, volume 1 (Harmondsworth 1976), s. 742.
5 Leon Trotsky, History of the Russian Revolution (London 1965), s. 72.
6 Martov Axelrodille, 19 marraskuuta 1917, lainattu Israel Getzler, Martov (Cambridge 1967).
9 ks. Trotsky, Hue and cry over Kronstadt.
10 V. I. Lenin, Valitut teokset 10 osassa, 10. osa, s. 463.
11 lainaus Max Schachtmanilla, The Struggle for the New Course (New York 1943), s. 150.
12 V. I. Lenin, Valitut teokset 10 osassa. Osa 10, s. 190.
13 Ks. Leninin vastausta Rjazanovin vaatimukseen, että tapa eri ryhmille kerääntyä “kannoilleen” kiellettäisiin: “Emme voi ottaa puolueelta ja keskuskomitean jäseniltä oikeutta vedota puolueeseen, kun on erimielisyyksiä tärkeistä asioista. En voi kuvitella, kuinka sellaista voitaisiin tehdä!” (Lenin, vol. 32, s. 261).
14 liite E. H. Carr, The Interregnum, s. 369.
15 lainaus Schachtmanilla, s. 172.
18 vrt Stalinin Lenin ja leninismi (ven. painos 1924), s.40: “Voidaanko sosialismin lopullinen voitto yhdessä maassa saavuttaa ilman proletaarien yhteisiä ponnistuksia useissa edistyneissä maissa? Ei, se on mahdotonta.” (lainaus Trotskilla, The Third International after Lenin, s.36).
19 Emme käsittele tässä varhaisia oppositioita, kuten Työläisoppositiota ja Demokraattisia sentralisteja. Vaikka ne nousivatkin vastauksena varhaiseen byrokratisoitumiseen ja vallankumouksen rappeutumiseen, ne olivat osin myös utopistinen reaktio objektiivista todellisuutta vastaan sinänsä (esimerkiksi talonpoikien todellista voimaa ja työväenluokan todellista heikkoutta vastaan). Mikä jäi jäljelle ja oli merkittävää Työläisoppositiossa tuli sittemmin osaksi Vasemmisto-oppositiota, kun taas sen johtajat, Kollontai ja Sljapnikov, antautuivat Stalinille.
20 julkaistu ensimmäisen kerran otsikolla “The Eastern Bloc” teoksessa N Harris, J Palmer (toim.), World Crisis (London 1971).
21 Martov Axelrodille 19. marraskuuta 1917, lainaus Getzlerillä.
22 Trotsky, History of the Russian Revolution, s.812.
23 S M Schwartz, lainattu teoksessa Schachtman, The Bureaucratic Revolution (New York 1962), s.69.
25 Yksityiskohdista edellisessä kappaleessa. Myös Tony Cliff, ‘Trotsky on Substitutionism’ International Socialism, ensimmäinen sarja, n:o 2.
27 Lenin, lainaus Moshe Lewin, Lenin’s Last Struggle (London 1969), s.12.
29 Seitsemännessä edustajakokouksessa 1934 oli 40 % edustajista ollut puolueessa ennen vallankumousta ja 80 % vuodesta 1919 tai aikaisemmin; kahdeksannessa edustajakokouksessa 1939 vain 5 % oli ollut jäseninä ennen vallankumousta ja vain 14 % ennen vuotta 1919. Ja 1939, vaikka arvioidaankin, että noin 200 000 vuonna 1918 bolshevikkipuolueen jäseninä olleen on täytynyt olla elossa, vain 20 000 tai 10 % heistä oli jäljellä puolueessa.
30 Tarkempia tietoja tästä kappaleesta ks. Tony Cliff, Russia: A Marxist Analysis (London, s.a.) 1. kappale. Tämä kirja on julkaistu myöhemmin nimellä State Capitalism in Russia (London 1974).
31 Tarkempaa tietoa palkkaneuvotteluista noina vuosina ks. E H Carr, R W Davies, Foundations of a Planned Economy, vol 1 (London 1969), kpl 19.
32 Yksi arvio on Cliffillä, s.36.
33 Ks. Carr, Davies, Sections A, B; myös I. Deutscher, Stalin (London 1961) s.328 ja eteenpäin.
35 Sääntöä on lainattu Cliffillä. s.25.
36 Arvioista ks. Cliff. Eriävä arvio vuosille 1928-33 on Carr, Davies, s.342.
40 Kuibyshev, lainaus Carr, Davies, s.295.
41 Kuibyshev, lainaus Carr, Davies, s.313.
43 Stalin, Problems of Leninism, s.356, lainattu Deutscher, s.328.
44 Stalin, lainaus Carr, Davies, s.327.
45 Marx, Pääoma, osa 1, s.531-2.
46 Vaikka Engels kirjoittaa hyvin selvästi; ‘Vuonna 1865 pörssi oli vielä toissijainen elementti kapitalistisessa järjestelmässä.’ (Täydennys ja lisäys Marxin Pääomaan, osa 3, s.894).
47 Tällainen tunnistus, ks. Ernest Mandel, Inconsistencies of State Capitalism (London 1969).
49 Marx, Fondements de la Critique de l’économie politique (Paris 1967), s.147.
50 Marx, Fondements de la Critique de l’économie politique, s.147.
51 Marx, Capital, vol. 1, s.592.
52 Marx, Capital, vol. 1, s.592.
53 Rudolf Hilferding, Das Finanzkapital (Wien 1910), s.286.
54 Lenin, ___, osa 35, s.51, lainattu Cliffissä, s.153.
55 Neuvostoliiton ja lännen välinen kauppa, vaikkakin on kasvanut, on vain n. 1 % koko Venäjän tuotannosta (v. 1971, toim. huom.). Esimerkiksi maataloustuotteiden hintojen lasku maailmanmarkkinoilla 30-luvun alussa pakotti Stalinin myymään paljon enemmän ulkomaille ostaakseen teollistamiseen tarvittavaa koneistoa, ja siten imemään paljon enemmän lisäarvoa ‘kollektivisoinnin’ kautta, kuin muuten olisi tapahtunut. Eräiden muiden stalinististen valtioiden osalla kauppakilpailu on ollut suurempaan, esimerkkeinä Tsekkoslovakia ja Kuuba.
56 Marx, Engels, Valitut teokset 6 osassa, osa 1, s.219 (Moskova 1979).
57 sitten 20-luvun lopun (toim. huom.)
58 30-luvun alkupuolella Stalin näyttää tarvinneen eri oppositioiden henkilökuntaa, koska häneltä puuttui kyvykästä, koulutettua työvoimaa. Vasta vuoden 1930 jälkeen stalinisoitu koulutusjärjestelmä alkoi tuottaa sitä. Vuosien 1928 ja 1940 välillä asiantuntijoiden määrä 77-kertaistuikin. Se mahdollisti sen, että Stalin saattoi eliminoida fyysisesti joitakin vastustajistaan ja tehdä muista poliittisesti vaarattomia.
60 Myös Pohjois-Koreassa, muttei Jugoslaviassa ja Albaniassa, joissa hallitukset olivat tulosta puhtaasti kotimaisista liikkeistä.
61 Ks. esim. Harrison Salisbury, The Coming War between Russia and China (London 1969), tai paljon varhaisempi katsaus Ygael Glucksteinin Mao’s China (London 1957) s.394 ja eteenpäin sekä Jugoslaviasta, Milovan Djilas, Conversations with Stalin (London 1967), ss.11-14.
62 Monet Trotskin kannattajat, jotka ottivat vakavasti hänen määritelmänsä stalinistisista puolueista ‘vastavallankumouksellisina’.
63 Maailmanmarkkinahinnoillakin kehittyneemmät maat riistävät vähemmän kehittyneitä. Ks. esim., Popovic, On Economic Relations between Socialist Countries (London 1950).
64 Berba, lainaus Ygael Gluckstein, Stalin’s Satellites in Europe (London 1952), s.245. Tarkempia tietoja ks. Hal Draper, ‘The Economic Drive behind Tito’ (New International, lokakuu 1948) ja A. Sayer, ‘Between East and West’ (International Socialism, ensimmäinen sarja, numero 41).
65 Peking Review, 8. toukokuuta. Lännen marxilaiset ovat olleet tietoisia tästä riistosuhteesta paljon aikaisemmin, ks. Gluckstein, s.167.
67 Paras katsaus tuohon aikakauteen, ks. Jacek Kuron, Karol Modzelewski, A Revolutionary Socialist Manifesto (an Open Letter to the Party) (London 1967) (julkaistu uudelleen Solidarnosc: The Missing ? (London 1982). Asiakirjoja vuodesta 1956 vuoteen 1957, ks. Pologne-Hongrie, 1956, toim. J. J. Marie, B. Nagy (Paris 1966).
68 Esimerkiksi ‘uudismaa’-suunnitelma ja teollisuuden järjestäminen Sovnarhozin kautta.
69 tarkoitetaan 60-luvun loppua (toim.)
70 Ainoa, joka kieltäytyi tunnustamasta, Krestinski, taipui painostuksen alla.
74 Huomattavasti pitempi katsaus Trotskin analyysin, ks. Cliff, State Capitalism in Russia.
75 Trotski, The Workers’ State and the Question of Thermidor and Bonapartism (London, s.a.) s.8.
76 Trotski, The Revolution Betrayed (London 1957), s.59.
77 Trotski, The Workers’ State and the Question of Thermidor and Bonapartism, s.19.
78 Trotski, The Revolution Betrayed.
79 Trotski, The Class Nature of the Soviet State (London 1967), s.13.
80 Trotski, The Workers State and the Question of Thermidor and Bonapartism, s.4.
81 Trotski, The Revolution Betrayed, s.249.
82 Trotski, Problems of Development in the USSR (New York 1931), s.36.
83 Trotski, The Revolution Betrayed, s.249.
84 Trotski, The Revolution Betrayed, s.249.
85 Trotski, The USSR and the War.
86 Artikkeli ‘The Theory of State Capitalism’ on julkaistu alunperin International Socialism-lehden ensimmäisen sarjan numerossa 74 (tammikuu 1975) ja julkaistu uudelleen tekijän tarkistamana kirjassa Russia: From Workers’ State to State Capitalism.
87 ks. toista kirjoitusta tässä kirjasessa, Chris Harman: Kuinka vallankumous hävittiin.
88 The Economist, 5. huhtikuuta 1986, s.19.
89 Ks. Keesings Contemporary Archives, 1982, s.31780.
90 NKP:n keskuskomitean päätöslauselma, syyskuu 1929; lainaus Cliff, State Capitalism in Russia, s.13.
91 Cliff, State Capitalism in Russia, s.23
92 T. Cliff, Russia: A Marxist Analysis (London 1965) s.31.
93 Victor Serge, From Lenin to Stalin (New York 1973), s.68. Lainaus on vuodelta 1933.
94 Cliff, Russia: A Marxist Analysis, s.286.
95 Pravda, 22. joulukuuta 1947, lainaus Cliff, State Capitalism in Russia, s.109.
96 Marx, Pääoma 1 osa (Moskova 1979) 671-673.
97 Marx, Pääoma osa 1, s.671-2.
98 Marx, Grundrisse, osa 1, s.194-195.
99 Karl Marx, Friedrich Engels, Kommunistisen puolueen manifesti (Helsinki 1976), s.40.
100 Marx, Pääoma osa 1, s.532-4.
101 Marx, Pääoma osa 1, s.532.
103 ks. Marx, Pääoma osa 1, luku 25.
104 Marx, Pääoma osa 1, s.563.
106 Marx, Pääoma, osa 3 (Moskova 1976), s.435.
107 Marx, Pääoma, osa 3 (Moskova 1976) s.435.
108 Marx, Engels, Valitut teokset kuudessa osassa, Moskova 1979, s.535.
109 Tämän informaation lähteet, ks. Peter Binns, Mike Haynes, ‘New Theories of Eastern European Class Societies’, International Socialism, second series, numero 7, (talvi 1980), s.80.
110 Lenin ei vain kirjoittanut esipuhetta Buharinin pääteokseen Imperialismi ja maailmantalous, hän myös suositteli sitä tärkeimpänä tekstinä aiheesta niinkin myöhään kuin 1921.
111 lainattu Peter Binns, ‘Understanding the New Cold War’, International Socialism, second series, numero 19 (kevät 1983), s.6-7.
112 Cliff, State Capitalism in Russia, s.203.
113 N. Bukharin, Imperialism and World Economy (London 1972), s.157, alaviite.
114 Lenin, Kootut teokset, kolmas venäjän kielinen painos, osa 25, s.473-4, lainaus Cliff, State Capitalism in Russia, s.144-5.
115 28. lainaus Trotskilla, The Third International After Lenin (New York 1936) s.13.
116 lainaus Trotskilla, The Third International After Lenin (New York 1936), s.46.
117 lainaus Deutscherilla, s.232.
118 Cliff, State Capitalism in Russia, s.46.
119 ks. Cliff, A Socialist Review (London 1966), s.116-7.
120 Cliff, State Capitalism in Russia, s.46.
121 S. Cohn, Economic Development in the Soviet Union (Lexington, Massachusetts 1970), s.71.
122 H. Schwartz, The Soviet Economy since Stalin (London 1965) s.45-6.
123 Marx, Pääoma osa 1, s.159.
124 Marx, Vuosien 1857-1858 taloudelliset käsikirjoitukset (“Grundrisse”) (Moskova 1986), s.441 (korostus Marxin).
125 Marx, Grundrisse, s.224 (korostus alkup.)
127 lähteet: Chris Harman, Bureaucracy and Revolution in Eastern Europe (London 1974) s.255; A. Grossman, kirjoitus julkaisussa Problems of Communism, maaliskuu 1976; ja A. Zauberman, kirjoitus julkaisussa Problems of Communism, huhti-toukok. 1978, s.56.
128 Harman, ‘Poland: the crisis of state capitalism’ International Socialism, ensimmäinen sarja, n:o 93.
129 Colin Barker, Kara Weber, Solidarnosc - From Gdansk to Military Repression (London 1982) s.140.
130 ks. Grossman julkaisussa Problems of Communism.
131 Harman, Bureaucracy and Revolution in Eastern Europe, s.256.