Edellinen kappale Viitteet 1 Huolellinen tutkimus Egyptin Muslimiveljeskunnasta saattoi 1969 tehdä johtopäätöksen, että yritys liikkeen elvyttämiseksi 60-luvun puolivälissä "oli ennustettavissa ollut purkaus jatkuvista jännitteistä, jotka aiheutti yhä kutistuva aktivistijoukko, joka oli omistautunut yhä vähemmän ajankohtaiselle "muslimikannalle" yhteiskunnasta." R P Mitchell, The Society of the Muslim Brothers (London, 1969), pvii. 2 Artikkeli New Statesmanissa 1979, lainaus Fred Hallidaylla itsellään teoksessa 'The Iranian Revolution and its Implications', New Left Review, 166 (November December 1987), p36. 3 Algerian kommunistisen liikkeen (MCA) haastattelu Socialisme Internationalessa(Paris, June 1990). MCA:ta itseään ei enää ole. 4 F. Halliday, mt, p57. 5 Selvitys eri vasemmistojärjestöjen antamasta tuesta islamisteille, ks. P. Marshall, Revolution and Counter Revolution in Iran (London, 1988), s. 60-68 and s. 89-92; M. Moaddel, Class, Politics and Ideology in the Iranian Revolution (New York, 1993), s. 215-218; V. Moghadan, 'False Roads in Iran', New Left Review, s.166. 6 Lainaus pamfletista teoksessa R. P. Mitchell, mt, s. 127. 7 A. S. Ahmed, Discovering Islam (New Delhi, 1990), s. 61-64. 8 Afganistanin suufilaisuudesta, ks. O. Roy, Islam and Resistance in Afghanistan (Cambridge, 1990), s. 38-44. Intian ja Pakistanin suufilaisuudesta, ks. A. S. Ahmed, mt, s. 90-98. 9 I. Khomeini, Islam and Revolution (Berkeley, 1981), lainaus teoksessa A. S. Ahmed, mt p31. 10 O. Roy, mt, p5. Johtava islamisti, Hassan al-Turabi, Sudanin Islamilaisen veljeskunnan johtaja, sanoo aivan samaa ja kehottaa islamisoimaan yhteiskunnan, koska 'uskonnosta voi tulla kehityksen voimakkain moottori', artikkelissa 'Le nouveau reveil de 1'Islam', Liberation (Paris), 5 August, 1994. 11 E. Abrahamian, Khomeinism (London, 1993), s. 2. 12 Emt. 13 'Who is responsible for violence?' teoksessa l'Algerie par les Islamistes, toim. M. Al Ahnaf, B. Botivewau ja F. Fregosi (Pads, 1990), s. 132 alkaen. 14 Emt, p31. 15 G. Kepel, The Prophet and the Pharoah, Muslim Extremism in Egypt (London, 1985), s. 109. 16 Ks. esimerkiksi K. Pfeifer, Agrarian Reform Under State Capitalism in Algeria (Boulder, 1985), p59; C. Andersson, Peasant or Proletarian? (Stockholm, 1986), p67; M. Raffinot ja P. Jacquemot, Le Capitalisme d' état Algerien (Paris, 1977). 17 J. P. Entelis, Algeria, the Institutionalised Revolution (Boulder, 1986), p76. 18 Emt. 19 A. Rouadia, Les Freres et la Mosque (Pans, 1990), p33. 20 O. Roy, mt, s. 88-90. 21 A. Rouadia, mt, p82. 22 Emt, s. 78. 23 Emt. 24 Näistä tapahtumista, ks. D. Hiro, Islamic Fundamentalism (London, 1989), p97. 25 H. E. Chehabi, Iranian Politics and Religious Modernism (London, 1990), p89. 26 E. Abrahamian, The Iranian Mojahedin (London, 1989), s. 107, 201, 214, 225-226. 27 M. Moaddel, mt, s. 224-238. 28 A. Bayat, Workers and Revolution in Iran (London, 1987), p57. 29 A. Tabari, 'Islam and the Struggle for Emancipation of Iranian Women', teoksessa A. Tabari ja N. Yeganeh, In the Shadow of Islam: the Women's Movement in Iran. 30 O. Roy, mt, s. 68-69. 31 M. Al-Ahnaf, B Botivewau and F. Fregosi, mt. 32 A. Rouadia, mt. 33 Emt. 34 Emt. 35 Vuonna 1989 pääsi 250 000:sta kokeisiin osallistuneista vain 54 000 läpi, Emt, s.137. 36 Emt, s. 146. 37 Emt, s. 147. 38 Ks. R. P. Mitchell, mt, s.13. 39 Ks. emt, s. 27. 40 Emt, p38. 41 M. Hussein, 'Islamic Radicalism as a Political Protest Movement', teoksessa N. Sa'dawi, S. Hitata, M. Hussein and S. Safwat, Islamic Fundamentalism (London, 1989). 42 Emt. 43 S. Hitata, 'East West Relations', teoksessa N. Sa'dawi, S. Hitata, M. Hussein and S. Safwat, mt, s. 26. 44 G. Kepel, mt, s. 129. 45 Emt, s. 137. 46 Emt, s. 143-44. 47 Emt, p85. 48 Emt, p95-96. 49 Emt, s. 149. 50 Selvitys tuosta kaudesta, ks. esim, A. Dabat and L. Lorenzano, Conflicto Malvinense y Crisis Nacional (Mexico, 1982), s. 46-8. 51 M Al-Ahnaf, B. Botivewau and F. Fregosi, mt, p34. 52 Phil Marshallin muuten hyödyllinen artikkeli, 'Islamic Fundamentalism - Oppression and Revolution', International Socialism 40, sortuu juuri, koska sen ei onnistu erottaa porvariston imperialisminvastaisia liikkeitä, jotka kohtaavat siirtomaavallan, ja pikkuporvariston liikkeitä, jotka kohtaavat itsenäiset kapitalistiset valtiot, jotka ovat integroituneet maailmanjärjestelmään. Hän korostaa vain näiden liikkeiden roolia niiden "ilmaistessa taistelua imperialismia vastaan". Tämä unohtaa, että paikallinen valtio ja paikallinen porvaristo ovat tavallisesti kolmannen maailman riiston ja alistamisen välitön agentti - minkä jotkut radikaalin islamismin suunnat tunnustavat ainakin puolittan (kuten Qutb kuvatessaan Egyptin kaltaisia valtioita ei-islamilaisiksi). Se ei myöskään huomaa, että islamististen liikkeiden pikkuporvarilliset rajoitukset tarkoittavat, että niiden johtajat, kuten peronismin tapaisissa liikkeissä ennen heitä, käyttävät usein retoriikkaa "imperialismista" oikeuttaakseen lopulta sopimuksen paikallisen valtion ja paikallisen hallitsevan luokan kanssa vääristäen katkeruuden hyökkäyksi niitä vähemmistöjä vastaan, joita he pidtävät "kulttuuriimperialismin" paikallisina asiamiehinä. Marshall erehtyy siksi väittämään, että vallankumoukselliset marxilaiset voisivat seurata samaa lähestymistapaa islamismiin, kuin se, jonka varhainen, Stalinia edeltänyt Komintern kehitty suhteessa 20-luvun alun nouseviin siirtomaavallanvastaisiin liikkeisiin. Meidän on varmasti opittava varhaisesta Kominternista, että voidaan olla samalla puolella tietyn liikkeen (tai jopa valtion) kanssa, kunhan se taistelee imperialismia vastaan, kun samalla pyritään kaatamaan sen johto ja ollaan eri mieltä sen politiikasta, strategiasta ja taktiikasta. Mutta tämä ei ole lainkaan samaa kuin porvarillinen siirtomaavallanvastaisuus 20-luvulla. Muuten voimme langeta samaan virheeseen, jonka vasemmisto teki Argentiinan kaltaisissa maissa 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa, kun se tuki oman porvaristonsa nationalismia sillä perusteella, että kyseessä oli "puolisiirtomaavaltio". Kuten A. Dabat and L. Lorenzano ovat oikein todenneet, 'Argentiinan nationalistinen ja marxilainen vasemmisto sekoittivat...(omien hallitsijoidensa) liiton imperialistisen porvariston etujen kanssa ja heidän diplomaattisen alistumisensa USA:n armeijan ja valtion edessä poliittiseen riippuvuuteen ("puolisiirtomaa", "kolonialismi"), mikä sai sen radikaaleimmat ja päättäväisimmät voimat kehottamaan aseelliseen taisteluun "toisen itsenäisyyden" puolesta. Todellisuudessa heidän edessään oli jotain aivan muuta. Jokaisen suhteellisen heikon kapitalistisen maan (oli sen valtiorakenne kuinka riippumaton) hallituksen käyttäytyminen on väistämättä "sovittelevaa" ja "antautumishenkistä", kun kyseessä on sen omien etujen tyydyttäminen… saamalla myönnytyksiä imperialistisilta hallituksilta tai yrityksiltä… tai liittojen solmimisessa…näiden valtioiden kanssa. Nämä toimintatyypit ovat olennaisesti samanlaisia kaikilla porvarillisilla hallituksilla, pitivät ne itseään kuinka kansallismielisinä tahansa. Tämä ei vaikuta valtion rakenteeseen tai sen suhteeseen pääoman laajenemiseen ja uusintumiseen kansallisessa mitassa (valtion luonne kansallisesti hallitsevien luokkien suorana ilmauksena eikä imperialististen valtioiden ja muiden maiden porvaristojen ilmauksena). Conflicto Malvinense y Crisis Nacional, mt, p70. 53 E. Abrahamian, Khomeinism, mt, p3. 54 Emt, s.17. 55 O. Roy, mt, p71. 56 M. Al-Ahnaf, B Botivewau and F. Fregosi, mt, s. 26-27. 57 R. P. Mitchell, mt, s.145. 58 Emt, s. 116. 59 Emt, p40. 60 Hudaybin kirja, lainattu teoksessa G. Kepel, mt, p61. 61 Emt, p71. 62 Emt. 63 Ks. lainaus emt, p44. 64 Emt, p53. 65 Yksityiskohtaisemmin, ks. emt, p78. 66 Pitkä selostus Farajn näkemyksistä hänen kirjassaan The Hidden Imperative, ks. emt, s. 193-202. 67 Emt, s. 208. 68 Emt, s. 164. 69 Emt, s. 210. 70 A. Rouadia, mt, s. 20. 71 Emt, s. 33-4. 72 Emt, p36. 73 Emt, s.144. 74 Emt, s. 145-146. 75 J. P. Entelis, mt, p74. 76 A. Rouadia, mt, s. 191. 77 Emt, s. 209. 78 M. Al-Ahnaf, B. Botivewau and F. Fregosi, mt, p30. 79 Emt. 80 J. Goytisolo, 'Argelia en el Vendava', in El Pais, 30 March, 1994. 81 El Salaam, 21 June 1990, käännös teoksessa M. Al-Ahnaf, B. Botivewau and F. Fregosi, mt, s. 200-202. 82 Näistä tapahtumista ks. J. Goytisolo, mt, 29 March 1994. Tätä kurssia suosittelee nykyään Britannian suurliike-elämän päivälehti Financial Times (ks. 19 July 1994) ja ilmeisesti USA:n hallitus. 83 J. Goytisolo, mt, 30 March 1994. 84 Emt. 85 Emt. 86 Emt, 3 April 1994. 87 Guardian, 15 April 1994. 88 Guardian, 13 April 1994. 89 J. Goytisolo, mt, 29 March 1994. 90 Ks. englanninnos kansantaloustieteestä teoksessa M. AI-Ahnaf, B. Botivewau and F. Fregosi, mt. 91 Emt, s. 109. 92 Tämän näkemyksen esitti F. Halliday, mt. Se on näkemys, jonka ovat esittäneet suhteessa stalinismiin Max Schactman ja muut. Ks. M Schactman, The Bureaucratic Revolution (New York, 1962), ja sen kritiikki, T Cliff, 'Appendix 2: The theory of Bureaucratic Collectivism', teoksessa State Capitalism in Russia (London, 1988). 93 Suuren osan vasemmisto kanta tänään niin Algeriassa kuin Egyptissä. 94 H. E. Chehabi, mt, s. 169. 95 Yksityiskohtaisemmin, ks. A. Bayat, mt, s. 101-102, 128-129. 96 Luvut emt, s. 108 97 M. M. Salehi, Insurgency through Culture and Religion (New York, 1988), s.171. 98 H. E. Chehabi, mt, s. 169. 99 Luku peräisin teoksesta D Hiro, mt, s. 187. 100 Ks. luku kolme teoksessani Class Struggles in Eastern Europe, 1945-83 (London, 1983). 101 Tony Cliff, 'Deflected Permanent Revolution', International Socialism, first series, no 12 (Spring, 1963), julkaistu uudelleen International Socialism, first series, no 61. Valitettavasti tätä hyvin tärkeätä artikkelia ei ole julkaistu Cliffin artikkelikokoelmassa Neither Washington nor Moscow, mutta Bookmarks on julkaissut sen vihkosena. 102 Vielä vähemmän ne edustivat, kuten Halliday näkyy väittävän, "esikapitalististen yhteiskunnallisten voimien valtaa", mt, p35. Tällä väitteellään Halliday vain osoittaa, missä määrin hänen omat maolaisstalinistiset juurensa ovat estäneet häntä ymmärtämästä kuluvan vuosisadan kapitalismia. 103 Kuten P. Marshall näyttää sanovan muuten hyvässä kirjassaan Revolution and Counter Revolution in Iran, mt. 104 A. Bayat, mt, s.134. 105 Tony Cliff, mt. 106 M. Moaddel, mt, s. 212. 107 Fred Halliday, mt, p57. 108 Maryam Poya erehtyy käyttämään termiä "työläisneuvostot" käännöksenä "shorille" artikkelissaan 'Iran 1979: Long Live the Revolution ...Long Live Islam?' in Revolutionary Rehearsals (Bookmarks, London,1987). 109 M. Moaddelin mukaan, mt, s. 238. 110 A. Bayat, mt, p42. 111 E. Abrahamian, The Iranian Mojahedin, mt, s. 189. 112 M. Poya, mt. 113 M. Moaddel, mt, s. 216. 114 Tämä on hyvin oikea kuvaus Kansan mujaheddinin aatteista, jonka on antanut osa johdosta ja jäsenistöstä, joka irtaantui järjestöstä 70-luvun puolivälissä muodostaakseen järjestön, joka myöhemmin otti nimen Paykar. Valitettavasti tuo järjestö jatkoi sissiaatteen ja maolaisuuden, eikä aidon vallankumouksellisen marxilaisuuden pohjalla. 115 V. Moghadam, 'Women, Work and Ideology in the Islamic Republic' International Journal of Middle East Studies, 1988, s. 230. 116 Emt, s. 227. 117 Emt. 118 E. Abrahamian, Khomeinism, mt, s. 16. Edellinen kappale

Radikaali islam l Nettikirjasto l Murros l Sosialistiliitto