V luku
Viitteet
1. ks. H. Thomas, Cuba or the Pursuit of Freedom (London, 1971) (tavanomainen oikeistolainen arvio, mutta erittäin runsain yksityiskohdin); L. H. Jenks, Our Cuban Colony (New York, 1928) ja J. Le Riverend, Historia Economica de Cuba (Barcelona, 1974).
2. ks The World Sugar Economy in Figures (UN-FAO, 1961)
3. C. Beals, The Crime of Cuba (Philadelphia & London, 1933), s. 84
4. ks. F. Mires, Las Revoluciones Sociales en America Latina (Mexico, 1988), s. 283. Myös J. O'Connor, Origins of Socialism in Cuba (Ithaca, 1970), kpl. 2
5. Tästä kaudesta yleisesti ks. S. Farber, Revolution on Reaction in Cuba 1933-1960 (Middletown, 1976). Ks. myös L. Aguilar, Cuba 1933: Prologue to Revolution (New York, 1974)
6. D. L. Raby, The Cuban Pre-revolution of 1933 (University of Glasgow, Institute of Latin Studies Occasional Paper 18, 1975), s. 18
7. ibid. s. 16
8. Kuuban kommunistisen puolueen historiasta ks. J. O'Connor mt.; K. S. Karol, Guerillas in Power (London, 1971), ja H. M. Enzensbergerin essee Kuuban kommunistisesta puolueesta teoksessa Raids and Reconstructions (London, 1976).
9. K. S. Karol, mt. s. 85-86
10. Tuon maailman tuntemiseksi ks. G. Cabrera Infante, Three Trapped Tigers
11. F. Mires, mt. s. 296
12. mt. s. 312
13. Fidel Castro, History Will Absolve Me (London, 1967)
14. Tony Cliff, "Permanent Revolution" teoksessa International Socialism, 61, s. 22
15. ibid.
16. ks. C. Barker, johdanto teoksessa Revolutionary Rehearsals (Lontoo, 1987)
17. Tony Cliff, s. 28
18. s. 28 Maatalousreformin ohjelma, ks. R. Dumont, Cuba: Socialism and Develop-ment (New York, 1970). Myös J. O'Connor, mt. kpl 5
19. ibid. s. 27-57
20. Ks. P. Brenner, Fron Confrontation to Negotiation: US Relations with Cuba (Boulder/Lontoo, 1988). Laajemmassa mielessä ks J. Pearce, Under the Eagle (Lontoo, 1985)
21. Ks. M. Morley, Imperial State and Revolution: the US and Cuba 1952-1986) (Cambridge, 1987). Ks. myös G. Philip, The Military in South American Politics (Lontoo, 1985)
22. Ks. L. Huberman ja P. Sweezy, Cuba: Anatomy of a Revolution (New York, 1960), s. 155-157. Ks. myös C. Wright Mills, Listen Yankee (New York, 1960)
23. Ks. Che Guevaran "Our Industrial Tasks" teoksessa J. Gerassi (toim.), Venceremos: Speeches and Writings of Che Guevara (London, 1968), ss. 275-293
24. Esipuheessaan J. Habelin hyvin tärkeään kirjaan Cuba: The Revolution in Peril (Lontoo, 1991).
25. Ohjuskriisistä ks. K. S. Karol, mt. s. 249-270. Ks. myös N. Miller, Soviet Relations with Latin America 1959-87 (Cambridge, 1989), s. 58-90
26. Anibal Escalanten, Kuuban kommunistisen puolueen aiemman pääsihteerin, ja hänen "miniryhmänsä" oikeudenkäynti ja vankeustuomio loivat tiettyä jännitettä suhteessa ja antoivat Castrolle mahdollisuuden julistaa poliittista riippumattomuuttaan. Mutta oleellisesti kyseessä oli varsinaisen tapahtuman, Kuuban kommunistisen puolueen kanssa tehdyn sovinnon, sivuepisodi.
27. teoksessa J. Gerassi (toim.) mt. s. 536-553. Ks. myös B. Silverman (toim.), Man and Socialism in Cuba: The Great Debate (New York, 1971) ja B. E. Evans, The Moral Versus Incentives Controversy (University of Pittsburgh PhD thesis, 1973)
28. Ks. tässä yhteydessä N. Harris, The Mandate of Heaven (London, 1978), s. 48-59
29. "Our Industrial Tasks" teoksessa J. Gerassi (toim.), mt. s. 288
30. T. Szulcs teoksessaan Fidel a Critical Portrait (Lontoo, 1987) yrittää käsitellä tätä kysymystä, vaikkei lopulta annakaan lopullista vastausta. Ks. myös M. Lowy, The Marxism of Che Guevara (Lontoo, 1973)
31. Chen hyökkäyksestä Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa vastaan helmikuussa 1965, jolloin hän esitti, että "sosialistiset maat ovat tietyssä määrin imperialistisen riiston avustajia", ks. T. Szulcs, mt. s. 494
32. Esimerkiksi pyhimyselämäkerran omainen selvitys, J. Stubbs, Cuba the Test of Time (Lontoo, 1989) esittää, että hän on yksi Don Quijote -tyyppisten hahmojen sarjaa Kuuban historiassa - riittämätön selvitys yksilön roolista historiassa!
33. R. Debray, ranskalainen kirjailija, saattoi tavata Fideliä ja hänen Revolution in The Revolution (Lontoo, 1968) valaisi Chen ajatuksia ja sai laajan lukijakunnan. Myöhemmin Debray pidätettiin ja vangittiin Boliviassa. Vapauduttuaan hän haastatteli Salvador Allendea, ja kirjoitti sitten teoksen Critique of Arms, jossa itse asiassa hylkäsi oman menneisyytensä. 1981 hänestä tuli Mitterandin poliittinen avustaja.
34. Työväenluokan kasvusta yleensä, ks. J. Pearce, Trade Unions in Latin America (Lontoo, 1983). Muuten tuon kauden työvänliikkeen järjestelmällisestä analyysistä vallitsee syvä pula, mikä todistaa vasemmalla vallitsevan sosialistisen tradition ulkopuolisten aatteiden. Erityisen tärkeitä ovat kuitenkin sellaiset tapaukset, kuin Chile, jossa työväenluokan aktiivisuuden kasvu tuki Allenden kansanrintaman nousua, ja Argentiina, jossa Cordoban ja Rosarion poikkeukselliset tapahtumat työväenluokan ottaessa lyhyeksi aikaa vallan 1969, ja jotka ovat usein vain alaviite kauden poliittisissa väittelyissä.
35. Ks. C. Mesa-Lago "Economic policies and growth" teoksessa C. Mesa-Lago (toim.), Revolu-tionary Change in Cuba (Pittsburgh, 1971)
36. J. Stubss. mt.
37. Koko Kuuban maatalouden suunnasta suureen hyökkäykseen, ks. R. Dumont, Cuba: Socialism and Development (New York, 1970) 38. Tässä mielessä ks. P. Binns, "Popular power in Cuba" International Socialism 21 (syksy 1983), s. 135-144. Virallisesta näkemyksestä tuohon suhteeseen, ks. M. Haernecker, Cuba: Dictatorship or Democracy? (Westport, 1980) 39. Luvut on mainittu teoksessa Peter Binns ja Mike Gonzalez, Cuba, Castro and Socialism (Lontoo, 1983), s. 26. Yleisesti ks. F. Martinez Heredia, "Cuban Socialism", Latin American Perspectives, 18/2, numero 69 (kevät 1991) 40. Termi "vallankumouksen institutionalisoiminen" on kommentaattorien yleisesti käyttämä, ks. esim. J. Stubbs, mt. 41. Ks. C. Mesa-Lago, Cuba in the 70s (toim) mt. s. 26-28 42. Ks. M. A. Figueras, "Structural Changes in the Cuban Economy", Latin American Perspec-tives, 18/2, numero 69, s. 72-94 43. lainaus Stubbsilta, mt. s. 65 44. Erityisesti D. Bravo, venezuelalainen sissijohtaja, joka torjui Castron linjanmuutoksen vuonna 1970 kirjeessään Fidelille. Oli ironista, että muut, kuten Hugo Blanco, tärkein trotskilainen poliittinen johtaja Latinalaisessa Amerikassa, joka kärsi suoraan Castron hallituksen lähenemisestä Velascon hallituksen kanssa, sanoi kysymyksestä vähän - ks. H. Blanco, Peru: Land or Death (New York, 1972)
45. Ks. Mike Gonzalez, "The Chilean October" teoksessa C. Barker (toim.), mt. ja R. Debray, Conversacion con Allende (Mexico, 1972). Esipuheessaan Debray esittää hyvin selkeästi Kuuban politiikan uudet linjat ja puolustaa niitä.
46. Kuuban osuudesta Angolassa ks. S. Eckstein, "Why Cuban internationalism" teoksessa A. Zimbalist (toim.), Cuban Political Economy (Boulder/Lontoo, 1988). Ks. myös J. Habel, mt. luku 8. Myös Alex Callinicos, "Can South Africa be reformed?", International Socialism, 46 (kevät 1990), s. 102-103
47. lainaus International Herald Tribunesta (15. syyskuuta 1988)
48. Ks. S. Eckstein, mt. Myös International Viewpoint (maaliskuu 1989), s. 10-13
49. Ks. J. Habel, mt. luku 5
50. Ks. S. Eckstein, mt. s. 172
51. lainaus N. Millerilta, mt. s. 115
52. Monet maanpaossa olevat kuubalaiset, joita on haastateltu teoksessa L. Geldof, Cubans (Lontoo, 1991), vahvistavat tämän, ks. s. 172. Mutta on runsaasti todisteita - järjestelmälliset hyökkäykset kriittisiä taiteilijoita ja kirjailijoita vastaan liittyvät aina hyökkäyksiin heidän seksuaalista suuntautumistaan vastaan - Pablo Armando Fernandezin, huomattavan romaanikirjailijan, tapaus on vain yksi monista
53. Ks. J. Habel, mt. luku 2 ja erityisesti s. 65
54. Kohdattuaan maailmanlaajuisen vastalauseen, Kuuban hallitus on luvannut tehdä jotain. Toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut eikä julkista kritiikkiä ole esitetty. Päinvastoin, Kuuban tukijat ovat kerkeästi ylistäneet Kuuban menestystä AIDS:n suitsimisessa, myöntämättä sitä, että se on merkinnyt itse asiassa homoväestön elinkautisvankeutta.
55. Ks. J. Habel, mt. s. luku 7
56. lainaus J. Habel, mt. s. 205
57. J. Stubbs, mt. s. 85. Fitzgerald vakuuttaa toista artikkelissaan "Sovietisation of Cuba" teoksessa A. Zimbalist (toim.), mt., s. 146
58. Ks. esim. M. Benjaminin myötämielinen, vaikka kriittinen artikkeli "Cuba facing change" kahdessa ensimmäisessä Kuuballe omistetussa NACLA Report on the Americas-julkaisun numerossa, XXIV/2 (elokuu 1990), s. 13-16. Seuraava numero (XXIV/3) käsittelee USA:n ja Kuuban suhteita.
59. Ks. M. Benjamin, mt.
60. M. Cooperin artikkelissa "Semper Fidel" Voice-lehdessä (1. toukokuuta 1990), s. 21
61. Oteroa lainataan J. Habelin kahdesta artikkelista jälkimmäisessä International Viewpoint-lehden numerossa 207 (27. toukokuuta 1991), s. 13
62. Yleisestä taloudellisesta kuvasta tuona kautena ks. J. P. Lopezin hyödyllinen artikkeli "Swimming against the tide", Journal of Interamerican Studies, 33/2 (kesä 1991) s. 83-119.

Edellinen osa

Voiko Kuuba selvitä l Takaisin Nettikirjastoon l Sosialistiliitto