MIKÄ ON IMF?

Kansainvälinen Valuuttarahasto (IMF), yhdessä Maailmanpankin kanssa, perustettiin 1944 ajamaan vapaamarkkinakapitalismia sekä valvomaan läntisten rikkaiden maiden, varsinkin Yhdysvaltojen, etuja globalisoituvassa maailmassa.
Maiden äänimäärä IMF:ssä muodostuu niiden taloudellisen koon, ei ihmisten tarpeiden mukaan.
Yhdysvalloilla, vain viidellä prosentilla maailman väestöstä, on 17 prosentin äänimäärä IMF:ssä. Pelkästään G7:n suurilla rikkailla mailla on yhteensä 45 prosentin äänimäärä, joten ne pystyvät helposti keskenään päättämään instituutioiden poliittisen linjan.

MIKÄ ON MAAILMANPANKKI?

Maailmanpankki antaa lainoja suuriin projekteihin kuten teidän, patojen ja energiavoimaloiden rakentamiseen. Sitten 1980-luvun alun jälkeen pankki on myös rakennesopeutuslainoja yhteistyössä IMF:n kanssa.
IMF ja Maailmanpankki saavat paljon enemmän rahaa takaisin kuin he antavat lainoina.
Suurin osa nykyisistä lainoista on otettu edellisten velkojen maksamiseen. Vuosien 1980 – 1992 välillä Maailmanpankki ja IMF antoivat lainoja yhteensä 771,3 miljardin dollarin edestä. Samaan aikaan he saivat takaisin 891 miljardia dollaria vanhoista lainoista (YK:n tilastoja).
Tämän aikakauden aikana köyhimmät maat maksoivat kolme kertaa enemmän lainoja kuin vuonna 1980 vain huomatakseen olevansa kolme kertaa enemmän veloissa sen jälkeen.
Barton Briggs, Morgan Stanleyn johtaja sanoi: ”Kaksi sataatuhatta miljoonaa latinalais-amerikkalaista hikoilee kuoliaaksi auringossa seuraavan vuosikymmenen aikana sen vuoksi, että pankit saavat yhä suuremmat voitot."

MIKÄ ON WTO?

Maailman Kauppajärjestö (WTO) perustettiin 1995. Sen tavoitteena on valjastaa koko maapallo vapaakaupan ja globaalin kapitalismin ikeeseen. WTO:lla on mahdollisuus antaa sanktioita jokaiselle maalle joka ei suostu sen vaatimuksiin.

MITÄ OVAT RAKENNESOPEUTUSOHJELMAT?

Yksikään köyhä maa ei voi saada lainaa IMF:lta tai Maailmanpankilta jos se ei suostu rakennesopeutusohjelmiin.
Ohjelmat avaavat talouden monikansallisille suuyhtiöille, pakottavat yksityistämään julkisen talouden, murskaavat työläisten oikeudet, palkat ja työturvallisuuden sekä pakottavat julkisen sektorin leikkauksiin. Jos näitä kaikkia ehtoja ei toteuteta, IMF peruuttaa lainat.
Tällainen politiikka johtaa suuriin leikkauksiin terveydenhuollosta ja koulutuksesta, massairtisanomisiin ja tuhoaa paikallisen teollisuuden. Rakennesopeutusohjelmat ovat romauttaneet terveydenhuollon kehitysmaissa ja johtaneet satojen tuhansien ihmisten kuolemaan.
Julkiset sairaalat ja klinikat Etelä-Saharan alapuolella, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa ovat muuttuneet sairauksien leviämispaikoiksi. Esimerkiksi Zimbabwessa terveydenhuoltoon käytettävät varat ovat pudonneet kolmannekseen sitten IMF:n rakennesopeutusohjelmien kun ne otettiin käyttöön 1990.
IMF:n ohjelmien seurauksena tapahtuneet terveydenhuollonleikkaukset ovat johtaneet siihen, että AIDS ja HIV-epidemia raivoaa yhä voimakkaammin Afrikassa.
Koulutuksesta on useissa paikoissa tullut vain harvojen etuoikeus kun koulujen on pakko ottaa käyttöön lukukausimaksut.
Palkat lähes jokaisessa Afrikan maassa ovat tippuneet 50-60 prosenttia rakennesopeutusohjelmia edeltäneestä ajasta.
Ohjelmat olivat niin epäsuosittuja, että IMF joutui muuttamaan niiden nimen ”Köyhyys- ja kasvu-ohjelmiksi”.

AUTTAAKO IMF:N POLITIIKKA KASVAMAAN?

Tutkimuksen mukaan 76 kehitysmaasta, jotka toteuttavat rakennesopeutusohjelmia, vain neljä oli parantanut taloudellista tilannettaan. Latinalaisessa Amerikassa lainakulut 1980-luvulla söivät kolmanneksen vientituloista. Vuosikymmenen lopussa moni maa oli paljon velkaisempi kuin sen alussa.
Tämän lisäksi 40 miljoonaa ihmistä lisää, 20 prosenttia väestöstä, on pudonnut köyhyysrajan alapuolelle.

ENTÄ LUPAUS VELKOJEN ANTEEKSIANTAMISESTA?

”Velkojen anteeksiantaminen on tulossa,” uutisoi valtamedia G8-kokouksen jälkeen kesäkuussa 1999.
G8 tosiaan lupasi antaa velkoja anteeksi. Maat reagoivat suuren kampanjaan velkojen anteeksiantamisen puolesta, jossa oli mukana järjestöjä kuten Jubilee 2000. Velan anteeksiajamista ajaneet poliitikot nostettiin jalustalle, ja jopa Jubilee 2000 kiittele G8-kokousta sen päätöksistä.
Velkojen anteeksiantaminen koski kuitenkin, joista päättivät IMF ja Maailmanpankki. Tämä oli jo tarpeeksi huono juttu. Kuitenkin vuoden päästä lupauksista yksikään maa ei ole antanut penniäkään anteeksi.
”Velkojen anteeksiantamislupauksesta on tulossa yksi 2000-luvun suurimmista skandaaleista. Velkojen anteeksiantaminen on huijausta,” Zie Arlyo Ugandan Velkaliittoutumasta julisti.

l Edellinen kappale l Seuraava kappale l Vihkon alkuun l Nettikirjasto l SL l