Viime kuussa Obama ja republikaanit solmivat viime hetken kompromissin USA:n velkakatosta Miksi näin tapahtui? Syiden etsiminen on tarpeen aloittaa tarkastelemalla USA:n poliittisen järjestelmän erityispiirteitä.

USA:ssa ei ole parlamentaarista järjestelmää, jossa parlamentti valitsisi hallituksen. Sen sijaan valitaan presidentti joka neljäs vuosi. Joka toinen vuosi pidetään kongressin – edustajainhuoneen ja senaatin – vaalit.

Presidentin, edustajainhuoneen ja senaatin on kaikkien oltava yhtä mieltä lain säätämiseksi tai menojen valtuuttamiseksi. Juuri nyt republikaanipuolueella on enemmistö edustajainhuoneessa, demokraateilla senaatissa, ja presidentti on demokraatti. Senaattorit ja edustajainhuoneen jäsenet eivät kuitenkaan usein äänestä puolueensa mukaisesti. Presidentti voi myös estää jokaisen lain, jos ei siitä pidä, mutta hän ei voi tehdä mitään, ellei kongressi hyväksy lakia.

Tavalliset kansalaiset loivat parempaa demokratiaa 15.10. puolelta päivin järjestetyin toritapahtumin. Alunperin espanjalaisten demokratia-aktivistien koolle kutsuma kansainvälisen demokratian päivä etsi tapoja, joilla ihmiset voisivat alkaa itse vaikuttaa suoraan yhteiskunnallisiin asioihin ja osallistua suoran demokratian luomiseen, eikä vaan kärrätä äänestyslappua laatikkoon kerran neljässä vuodessa.

Mielenosoituksessa etsittiin kollektiivisesti uusia tapoja rakentaa kestävä talous ja kansalaisten vaikuttamismalli. Samana päivänä tapahtui aukioiden valtauksia yli 1000 kaupungissa ympäri maailman.

Bill ja Melinda Gates -säätiö on noussut maailman suurimmaksi yksityiseksi avustuksia jakavaksi säätiöksi. Bill Gatesista on tullut hyväntekeväisyyskapitalismin keulakuva. Kuitenkin vain viisi prosenttia lahjoituksista annettiin suoraan köyhiin maihin ja muu käytettiin teollisuusmaissa mm. lääke- ja rokotustutkimukseen.

Säätiön rahoituksella on muun muassa malariatutkimukseen maailmassa käytettävä rahoitus kolminkertaistunut. Bill Gates onkin ilmoittanut, että teknologiaoptimismi on perustavanlaatuinen osa säätiön lähtökohtaa.. Teknologiakeskeisyyttä voidaan kritisoida, kun tiedetään, että jo olemassa olevat keinot edistäisivät tehokkaammin kehitysmaiden terveyttä kuin uusien lääkkeiden kehittäminen. Gates-säätiön johtava asema malariatutkimuksessa saattaa rajoittaa tutkimuksen monipuolisuutta.

Aki Kaurismäen uutuuselokuva Le Havre on saanut paljon kehuja, enkä sitä yhtään ihmettele. Odotin siitä jotenkin synkistelevää draamaa, mitä olen Kaurismäeltä tottunut näkemään, mutta ehkä parempi kuvaus olisi älyllisesti viihdyttävää realismia. Pienen köyhän ranskalaisen satamakaupungin rosoinen maisema näyttää sekä viihdyttävältä että realistiselta.

Tunisiaa ja Egyptiä seurasi Libyan kapina. Vallankumouksen pysäytti Naton osallistuminen. Nouseeko se tästä?

Bengasissa liehuvat länsivaltojen liput, joita Kairossa taas revitään alas. Vallankumous ei silti alkanut tarkoituksenaan tehdä Libyasta lännen suojatti.

Libyan kapina alkoi maan kaupungeissa ja sai innoituksensa Mubarakin ja Ben Alin kaatumisesta. Pienten aktivistiryhmien mielenosoituksilla haluttiin Libyaan omat kaironsa. Valtaapitävien raakuus pani pisteen viattomuudelle, joka synnytti aseellisen kapinan. Syrjään joutuivat vallankumouksen alkuperäiset tavoitteet sekä ulkomaisen sekaantumisen torjuminen.

Tätä kirjoitettaessa uutisissa on kerrottu Libyan pitkäaikaisen diktaattorin Muammar Gaddafin kuolleen. Gaddafi oli radikaalina esiintynyt tyranni, joka ei niin paljon eronnut niistä, joita sanoi vastustavansa. Murros julkaisee lyhennelmän Phil Marfleetin artikkelista.

Gaddafin retoriikka vilisi ”kansaa” ja ”vallankumousta”. Tämä viehätti monia vasemmistolaisia kansainvälisestikin. Hän oli kuitenkin häikäilemätön diktaattori, joka ei sallinut muita ajatuksia ja oli kansainvälisesti useimmiten epäluotettava imperialismia vastustettaessa.

Miksi Kosovo, mutta ei Palestiina? kysyy professori Zoltan Grossman al-Jazeera Englishin nettisivuilla. Kysymys liittyy Palestiinan valtion tunnustamiseen.

23. syyskuuta Palestiinalaishallinto jätti jäsenhakemuksensa YK:lle. Kaksi päivää aiemmin Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti Yhdysvaltojen käyttävän veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa, jotta jäsenhakemus ei menisi läpi. Obama perusteli päätöstään sillä, että palestiinalaisten olisi ensin neuvoteltava suoraan Israelin kanssa pysyvä rauhansopimus. Grossmanin kysymys tähtää kolme vuotta sitten itsenäistyneen Kosovon tilanteeseen. Serbia ei tunnusta Kosovoa, mutta Yhdysvallat tunnusti Kosovon melkein välittömästi itsenäiseksi valtioksi. Mutta miksi ei Palestiinaa?

Palestiinalaisten valtiohankkeessa on vakavia ongelmia. Maailman johtajien tekopyhyyden se on kuitenkin paljastanut.

YK:n kokoontuessa keskustelemaan Palestiinan valtiohankkeesta israelilaisjohtajat tapasivat Knessetissä hyväksyäkseen kymmenen uutta vain juutalaisille tarkoitettua siirtokuntaa Negevissä. Tämän seurauksena 30 000 beduiinia pitäisi karkottaa.

Maailmantalous on astumassa ”uuteen vaaralliseen vaiheeseen”, totesi Kansainvälinen valuuttarahasto ennen vuosikokoustaan viime kuussa. Samaa voidaan sanoa EU:sta ja euroalueesta.

Kaiken kapitalismin kriisistä (termiä käyttää yhä useammin mm. Financial Times) käydyn lehdistökeskustelun keskiössä on euroalueen kriisi. EU:n talous on suurempi kuin USA:n.

Emma Daviesin mukaan kansainvälinen vallankumous on mahdollinen ja ennen kaikkea ratkaiseva, mikäli kapitalismi halutaan kaataa.

Muutamat viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka maailmamme on yhä enemmän keskinäisessä yhteydessä. Olemme nähneet, että yhdellä tapahtumalla on heijastusvaikutuksia – oli kyseessä sitten talouskriisi tai tyytymättömyyden aalto kautta arabimaailman ja sen ylikin. Kapitalismi on luoteeltaan aidon globaali. Vallankumouksen, joka pyrkisi tekemään lopun kapitalismista, olisi levittävä kansainvälisesti. Voiko niin ikinä tapahtua?

Maailman talouspäättäjät ovat viime aikoina marssineet viikosta toiseen uuteen kriisikokoukseen pelastamaan milloin mitäkin maata täydelliseltä katastrofilta. Murros kysyi Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäeltä nykyisen kriisin syistä ja että onko nykyisenlaisella talousjärjestelmällä ylipäätään mahdollisuuksia selviytyä vaikeuksistaan.

1. Maailmantaloudessa myllertää näinä päivinä taasen melkoisesti. Onko nyt kyseessä vuoden 2008 finanssikriisin jatko? Onko tuolloin annettujen elvytysruiskeiden teho yksinkertaisesti loppumassa?

Viime viikolla julkistetut verotiedot osoittavat jälleen sen, että kapitalismissa rikkaat rikastuvat. Pääomatulot lisääntyivät noin neljänneksen suhteessa edellisvuoteen, mikä kartuttaa suurituloisten kukkaroa entisestään. Erityisen paljon kasvoivat myyntivoitoista ja osingoista saadut tulot. Tuloerot kasvoivatkin selvästi edellisvuoteen verrattuna.

Metallialan työntekijät ottivat keväällä riemuiten vastaan tiedon työehtosopimuksen irtisanomisesta. Neuvottelut kaatuivat Metalliliiton neljän prosentin palkankorotusvaatimukseen. Teknologiateollisuuden tarjoama 1,5 prosentin palkkamaltti suututti metallilaiset harvoin nähtyyn taistelutahtoon toimeentulonsa puolesta. Mitta oli tullut täyteen vuosia kestäneistä surkeista päänavaamisista, joiden yli muut liitot olivat saaneet neuvoteltua prosentti kaupalla suuremmat palkankorotukset.