"Tiedän vain sen, etten ole marxilainen", sanoi Marx. Se mikä oli 1870 lähinnä dialektinen huulen heitto on muuttunut myöhemmin suureksi poliittiseksi ongelmaksi. Sata vuotta Marxin kuoleman jälkeen olemme nähneet lukemattomia hajaannuksia ja yhteenottoja "marxilaisten" kesken.
Tämä vihkonen yrittää selvittää marxilaisuuden peruspilareita sekä pohtii sosialidemokratian, stalinismin ja kolmannen maailman nationalististen liikkeiden marxilaisuutta ja vastaa kysymykseen "Mikä on todellinen marxilainen traditio?"
Neuvostoliitto - työläisvaltiosta valtiokapitalismiin
Kirjoittanut Tony Cliff, Chris Harman, Peter Binns
25.03.2010 20:30
Alkuteos Russia: From Workers’ State to State Capitalism on julkaistu vuonna 1987. Sen kirjoittajat ovat Britannian Sosialistisen Työväenpuolueen (Socialist Workers Party) jäseniä.
Tony Cliff, puolueen perustajia, on kirjoittanut teoksen State Capitalism in Russia ja kolmiosaisen Lenin-elämänkerran. Chris Harman oli puolueen viikkolehden Socialist Workerin päätoimittaja ja on kirjoittanut muun muassa teoksen Class Struggles in Eastern Europe ja suositun johdatuksen How Marxism Works. Peter Binns työskenteli puolueen aikakauslehden International Socialismin päätoimittajana.
Trotskin elämässä ironista oli se, että juuri hänen, yhden lokakuun vallankumouksen arkkitehdeistä ja puna-armeijan organisoijista, tehtäväksi tuli analysoida työläisvaltion muuttumista Stalinin diktatuuriksi. Tänään yhtäkään vakavasti otettavaa yritystä ymmärtää Venäjää ja rakentaa sosialismia ei voi tehdä ilman Trotskin ainutlaatuisia huomioita.
Vihkoon Duncan Hallas on valinnut neljä pääteemaa, jotka hallitsivat Trotskin kirjoituksia: "Jatkuvan vallankumouksen" -teoria, jota Trotski kehitteli vallankumouksellina vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen analyysi ja stalinismin kehittyminen, jota Trotski ensimmäisenä analysoi. Vallankumouksellisten puolueiden taktiikka ja strategia erilaisissa tilanteissa. Vallankumouksellisen puolueen ja työväenluokan suhde vastarinnan nousu- ja laskukausilla Kirjassa on pyritty esittämään Trotskin ajatukset mahdollisimman paljon hänen omilla sanoillaan.
Alkuteos: Trotsky's marxism (Bookmarks 1984). Sosialistinen julkaisu 2002.
Socialist workers partyn perustajajäsen Tony Cliff oli vallankumouksellinen sosialisti yli kuuden kymmenen vuoden ajan. Hän kuoli huhtikuussa 2000. Cliff kirjoitti tämän kirjan esseet sosialistisille järjestöille Saksassa ja Turkissa viimeisenä elinvuotenaan. Esseet kattavat valtavan määrän aiheita: Venäjän vallankumouksesta sen tuhoon, äärioikeiston vastaisesta kamppailusta globalisaatioon tai kysymykseen maailmanvallankumouksen mahdollisuuksista nykyään jne.
Cliff kirjoitti samalla tavalla kuin puhui, välittäen ajatuksensa kuivan retoriikan sijaan maanläheisten esimerkkien ja tarinoiden avulla. Kirja on ainutlaatuinen johdatus marxilaiseen sosialismia alhaalta - filosofiaan.
Maailmanpankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto (IMF) ovat tuottaneet enemmän haittaa ihmisille kuin yksikään ei-aseellinen instituutio koskaan aikaisemmin. Uusi kapitalismin vastainen liike haastaa IMF:n, Maailmanpankin ja WTO:n politiikan. Politiikan, jota tehdään monikansallisten suuryhtiöiden ehdoilla. Vihko kuvaa millainen IMF on ja mitä se tekee ja mitkä ovat sen vaikutukset ihmisten elämään niin teollisuusmaissa kuin kehitysmaissakin.
Rees pohtii miksi kapitalismi on niin verinen järjestelmä ja voisiko olla olemassa kapitalistista järjestelmää ilman sotia? Kapitalismin tärkein piirre on kilpailu. Kilpailu panee tehottomat seinää vasten.
"Kansallinen etu" määritellään "meidän" markkinoidemme tai "meidän" teollisuutemme puolustamiseksi. Rees kertoo kapitalismin sotalogiikan lisäksi miksi demarit ovat aina peesailleet porvareita ja sen mikä on sosialistien suhde sotaan.
Vihko pohtii Yhdysvaltojen uuden imperialismin luonnetta ja miten kansainvälinen sodanvastainen liike voisi onnistuneesti kamppailla imperialismia ja sotaa vastaan.
Sisällys: Globalisaatio Valtio ja globalisaatio "Neuvostoliiton perimyssodat" Yhdysvaltain politiikka ja Yhdysvaltain voima Venäjä, Kiina ja uusi imperialismi Vasemmisto ja imperialismi Imperialismi, anti-imperialismi ja sosialismi
Loppu sodalle - globalisaation aseellinen puoli on Murroksen julkaisema vihko. Vihkon kirjoittamiseen osallistunut iso joukko sosialisteja ja sodanvastustajia.
Islamilainen fundamentalismi on uusin kohde, jota vastaan länsimaiset poliitikot ja media lietsovat pelkoa ja hysteriaa. Aiemmin kommunistiseksi itseään kutsuville valtioille varattu käsittely suunnataan nykyään Lähi-Idän radikaalin islamistisiin liikkeisiin, jotka uhkaavat järkyttää länsimaiden valtaa alueen avainvaltioissa. Osa vasemmistosta on syyttänyt islamismia fasistiseksi, liittoutuen radikaalin islamin terrorismiksi leimaavan oikeiston kanssa.
Chris Harman kartoittaa huolellisesti islamismin sisäiset ristiriidat, kasvupohjan ja historian. Harman pyrkii myös analysoimaan olosuhteita, joissa islamismi toimii alistavaa valtiojärjestelmää haastavana voimana, ja olosuhteita, joissa sen rooli on taantumuksellisuutta ja sortoa edistävä.
Chris Harman on brittilehti Socialist Workerin päätoimittaja ja julkaissut useita kirjoja.
Alkuperäisteos: The Prophet and the Proletariat: Islamic Fundamentalism, Class and Revolution Kirjoitanut Chris Harman 1994. Suomentanut KH 2002.
Nationalismi, kansallisuusaate, on kapitalismin tuote. Se on kapitalistien tärkeimpiä keinoja saada työläiset sidotuksi kapitalistiseen järjestelmään. Siksi sosialistit vastustavat nationalismia. Sen sijaan sosialistit ovat internationalisteja. Internationalismi tarkoittaa taistelua sellaisen maailman puolesta, jossa ei ole rajoja ja jossa kaikilla ihmisillä on samat oikeudet.
Kaksi kauheaa uhkaa määrittävät 2000-lukua. Ensimmäinen on imperialistinen sota ja kaikki sen tuhon aiheuttamat seuraukset. Toinen kasvava katastrofi on ilmastonmuutos.
Friedrich Engelsiä on joskus pidetty vain Karl Marxin apulaisena, mutta hän oli merkittävä yhteiskunnallinen aktivisti ja ajattelija omien ansioidensa perusteella, kirjoittaa Simon Basketter.
"...ensimmäistä kertaa se herätti tunteen ja luokkatietoisuuden miljoonissa ja taas miljoonissa kuin sähköisku... proletaarien joukko... alkoi hyvin nopeasti ja äkillisesti tajuta, kuinka sietämätön oli se yhteiskunnallinen ja taloudellinen oleminen, jota he olivat kapitalismin kahleissa kestäneet kärsivällisesti kymmeniä vuosia. Siitä alkoi näiden kahleiden spontaani ja yleinen ravistelu ja kiskominen."
Karl Marx, oltuaan suurimman osan 90-lukua hyödyttömäksi ajateltu, on palannut muotiin. Viime vuoden aikana sellaisten hallitsevan luokan äänenkannattajien kommentaattorit, kuten Financial Times ja New Yorker, ovat julkaisseet kirjoituksia, joissa Marxin ajatusten ajankohtaisuus nykymaailmalle on myönnetty. Harvoin menee viikkoa, ettei Guardianin taloussivuilla viitattaisi ainakin kerran Marxin kapitalismikritiikkiin.
Irakin-sodan vastainen liike on jo saanut historiassa ennennäkemättömät mitat. Tämä artikkeli kirjoitettiin ennen sodan alkamista ja ennen poikkeukselliseksi arvailtua maailmanlaajuista mielenosoituspäivää 15. helmikuuta. Silti USA:ssa järjestetyt mielenosoitukset ohittavat jo määrältään Vietnamin ensimmäisten todellisten sotavuosien aikana pidetyt, ja Britanniassa ja Italiassa on nähty suurimmat sodanvastaiset mielenosoitukset koskaan. Euroopan hallitusten välillä on syvä jako Bushia tukeviin ja niihin, jotka eivät häntä tue, ja kaikki Euroopan valtiot tietävät, että kriisi voimistuu sodan alettua. Kaiken lisäksi ne, jotka ennustivat, että pyrkimys sotaan tekisi lopun kansainvälisestä antikapitalistisesta liikkeestä, osoittautuvat olevan väärässä.
Rosa Luxemburg syntyi pienessä puolalaisessa Zamoœæin kaupungissa 5. maaliskuuta 1871. Varhaisesta nuoruudestaan alkaen hän osallistui aktiivisesti sosialistiseen liikkeeseen. Hän liittyi Proletariat-nimiseen vallankumoukselliseen puolueeseen, joka oli perustettu 1882, noin 21 vuotta ennen Venäjän sosialidemokraattista puoluetta (bolshevikkeja ja menshevikkejä).
Karl Marxin ajatukset ovat hyvä lähtökohta, jos halutaan esittää vaihtoehto kapitalismille ja muuttaa maailmaa, näkee Alex Callinicos.